Tulenkantajien huhtikuun runoilijana Raisa Marjamäki & Ihalaisen Tislen julkkarit

Vahvana esiintyjänä tunnettu Raisa Marjamäki lausuu runojaan ja kertoo kirjoittamisestaan Tulenkantajien lavalla keskiviikkona 18.4.2012. Tilaisuus on siinä mielessä poikkeuksellinen, että runoilijaa on haastattelemassa Marjamäen kustantaja, tunnettu kirjallisuuden monialainen sekatyöläinen J.K. Ihalainen, jonka uusin kokoelman julkistamista juhlistetaan kaupalla samassa rysäyksessä.

Ihalaisen viimeisin uutostyö Tisle (Sammakko 2012) sisältää valikoiman hänen runojaan vuosilta 2004-2012. Tisleen menetelmistöön kuuluu niin alkemisteille kuin viinanpolttajille (samat tyypit?) tutut rikastaminen, yhdistäminen, tislaus, liekitys ja jalostaminen, joiden mukaan teoksen luvut on jaettu. Ihalaisen laboratorio on vastakohta elämästä eristetylle loisteputkivalojen puhkaisemalle kammiolle. Teokseen on kerätty ehtaa Ihalaista niin hänen suullisesta kuin kirjallisesta tuotannosta: jo pienellä otoksella Tisleessä ui ananasleikkureita, jakopään hihnoja, sotateknoa, muistinmenetystahdistimia, laittomia viljelmiä, pesäeroja ja ilmastoituja ruumisarkkuja osamaksulla. Tisle toimii runoilijan tuotantoon aiemmin tutustumattomille oivallisena sisäänheittona, mutta antaa yllätyksiä myös paatuneimmille Ihalaisen lukijoille.

Marjamäen kokeileva ja omaperäinen esikoisteos Katoamisilmoitus (Palladium 2010) on yksi merkillisimmistä ja merkittävimmistä hiljattain julkaistuista runoteoksista. Teos ei ole syyttä herättänyt kiinnostusta kautta laidan. Kirja on leikekirjakollaasi, joka pohjaa vahvaan visuaalisuuteen kuitenkaan jäämättä silkan silmän viihdyttämisen vangiksi. Vaikka kirjan teema on katoaminen, ollaan kaukana voimattomasta vetistelystä tai eltaantuneesta menetyksellä mehustelusta.  Teos antaa toki tulkita itsensä koskettavaan singulaariseksi kertomukseksi toisen ihmisen kadottamisesta, mutta hyytävämpää katoamisen tematiikka on yleisellä tasolla.

Katoaminen on ilmestymisen epäsymmetrinen vastakohta: kun jotain katoaa, ilmestyy ilmoitus, kun mitään ei katoa, mitään ei ilmesty. Kirjan materiaalisiin elementteihin kuuluu hajautuksia, haihtumia, yliviivauksia, sanaverkkoja ja -peruutuksia sekä veden täyttämistä kaupungeista otettuja kuvia, joiden haalistunut kopiojälki ja pikselöityminen vahvistavat hätääntyneisyyden vaikutelmaa. Kuvien päälle on liimattu tekstejä: ”ei ole mitään syytä jäädä minnekään”, ”run don’t walk to the nearest Exit” ”Kuten kaikki suuret sivilisaatiot, mekin tulemme tuhoutumaan”. Kaiken kaikkiaan Marjamäen teos on kiehtovalla tavalla uhkaava kirjanen. Se kertoo myös yleisemmin, varauksellisesti sanottuna metefyysisemmin ilmoituksen katoamisesta, ymmärrettiin ilmoitus sitten missä mielessä tahansa.

Luvassa varmasti mieleenpainuvia esityksiä ja innostavaa keskustelua. Kadotkaa ja/tai uuttukaa paikalle. Tilaisuus alkaa klo 17.00.

Mikko / Tulenkantajat

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: