Lorukilpailu Onnimanni 2015

Lorukilpailu Onnimanni julistettiin tammikuussa 2015 ja maaliskuun loppuun mennessä kilpailuun oli saapunut 242 osallistumiskuorta. Huhtikuun ajan loruja luki esiraati. Siihen kuuluivat Juho Hakkarainen, Sari Harsu, Miia Kivilä, Iida Lilja, Titta Minkkinen, Solina Riekkola ja Erkki Kiviniemi. He päätyivät toimittamaan loppuraadille 17 parhaiksi katsomaansa lorusikermää, joista loppuraati valitsi palkittavat. Loppuraadin puheenjohtajana toimi Kirsi Kunnas, ja muut jäsenet olivat Matti Kuusela, Sari Harsu ja Erkki Kiviniemi. Palkinnot päätettiin jakaa seuraavasti:

  • I PALKINTO:

Nimimerkki Vinosaurus eli Mikko Kalajoki, Raisio

  • II-IV PALKINNOT:

Nimimerkki Hanayaka eli Hanna Pärnä, Helsinki

Nimimerkki Norppa 15 eli Heli Nordström, Turku

Nimimerkki Rouva Runoilija eli Aunimarjut Kari, Pattijoki

  • KUNNIAMAININNAT:  

Helena Salmi, Hyvinkää ja Virva Guttorm-Noyes, Oulu.

Raadin lausunto:

Kilpailuun saapui yllättävän runsaasti lorusikermiä. Kaiken kaikkiaan taso oli varsin hyvä. Ensimmäisessä esiraadin luvussa päätyi parhaaseen A-pinkkaan yli kuudenkymmenen osallistujan lorut. Raadissa päädyttiin useaan otteeseen pohtimaan, mikä oikeastaan on loru. Lorun käsite on melko epämääräinen. Loru on vanha, enimmäkseen lastenloruna syntyvä ja kiertävä kansanrunouden laji. Sen kehityshistoriassa on erotettavissa kalevalainen alkusointua suosiva sekä loppusointua käyttävä myöhempi lorumuoti. Tärkeimpiä lorua luovia piirteitä ovat foneettiset keinot ja huumori. Loru leikkii kielen mahdollisuuksilla: rytmi ja sointi ottavat ylivallan sisällöstä, jota viedään keinojen oikukkuudella kuin pässiä narusta. Tuloksena on yllätyksellistä ja absurdia sisältöä. Näin ollen loru lähenee dadaa. Loru voi olla ketjuruno, kuten ”Oli kerran Onnimanni”, joka etenee fonetiikan ehdoilla. Se voi myös sisältää merkityksettömiä aineksia tai uudissanoja, kuten ”hikkori tikkori toikki”. Suomen kielen erityinen luova piirre on deskriptiivisyydessä, kuvailevuudessa. Nonsense-ominaisuus on loruille tärkeä. Se luo epäjärjestystä totuttuun, rikkoo sääntöjä ja merkitysten loogisia suhteita. Näin sääntöjen mielekkyys tiedostettaan paremmin ja ilmaisu rikastuu. Lorut siis sekä säilyttävät että uudistavat kieltä. Näistä aineksista voi syntyä nykyloru.

Kilpailuun osallistuneista loruista valtaosa oli perinteistä lorua, ja enemmistö käytti riimiä eli loppusointua. Mukana oli myös ketjurunoja sekä alkusoinnullisia tekstejä. Voittanut lorusikermä oli raadin mielestä kaikkein omaperäisimmin uuteen suuntaan lorun keinoja kehitellyt sikermä.

Tulenkantajat-kirjakauppa ja Sanasato ovat päättäneet julkaista antologian kilpailun lorujen pohjalta. Se toimitetaan vuoden loppuun mennessä. Valittujen lorujen kirjoittajilta kysytään lupa julkaisemiseen.

Advertisements

2 thoughts on “Lorukilpailu Onnimanni 2015

  1. Minäkin osallistuin, tai luulin osallistuneeni, tulkitsin määräajan nimittäin niin, että 31.3. oli lorujen viimeinen lähetyspäivä – mutta siihen mennessä lorujen piti siis ollakin jo perillä?

    Määräajat aiheuttavat helposti väärinymmärryksiä, siksi ne pitäisi ilmoittaa täysin yksiselitteisesti, tämä on vinkkini vastaisuuden varalle. Esim. Runo-Kaarina -kilpailun säännöissä sanotaan korostetun selkeästi, että runokokoelmien pitää olla perillä viimeistään määräpäivänä.

  2. tulenkantajat sanoo:

    Hei, hyväksyimme mukaan kilpailuun lorut, jotka oli lähetetty 31.3. tai sitä ennen. Kuun viimeisen päivän postileima siis riitti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: