Kirjoittajan arkistot: Teos & Tulenkantajat

Toisenlainen torstai. Pauliina Aarva.

Toisenlaisen torstain vieraana 1.3. klo 18.00 on terveystutkija Pauliina Aarva, joka puhuu plasebosta, nosebosta ja uskomushoidosta. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Plasebossa on uskomatonta positiivista parannusvoimaa. Pauliina Aarva kertoo uusimmista plasebon eli lumeen vaikutuksia koskevista tutkimuksista ja pohtii suomalaista erikoisuutta, ”uskomushoitoja” ja niistä noussutta kärjekästä julkista keskustelua. Uskomukset, toivo ja luottamus liittyvät plasebovaikutukseen eli siihen, että jokin hoitomuoto auttaa paranemista, vaikka hoito ei sisältäisikään mitään tunnettua vaikuttavaa ainetta tai tekijää.  Samalla tavoin, mutta käänteisesti vaikuttava nosebo (pahennevaikutus) haittaa paranemista.

Alustuksessa pohditaan, mitä uskomushoidot ovat ja miksi erilaiset hoitamisen suuntaukset herättävät Suomessa kovin voimakkaita tunteita. Alustus johdattaa keskustelemaan muun muassa siitä, vaikuttavatko uskomushoidot plasebon vai nosebon tavoin. Miksi virallisen terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolelle tai sen laitamille sijoittuvia hoitomuotoja käytetään varsin paljon (noin joka kolmas suomalainen käyttää niitä)? Millaista on virallisen terveydenhuollon oma uskomushoitaminen?

Pauliina Aarva on vapaa tutkija, Tampereen yliopiston dosentti (terveyden edistäminen) ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Hänellä on pitkä kokemus ehkäisevän terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämishankkeista Suomessa ja ulkomailla. Hän on vastikään kirjoittanut yhdessä tutkijaryhmän kanssa katsausartikkelin täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen tutkimuksesta Suomessa (Vuolanto P, Aarva P, Sorsa M, Helin K (tulossa) Katsaus suomalaiseen CAM-tutkimukseen. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (hyväksytty käsikirjoitus).

CAM (Complementary and Alternative Medicine)-tutkimusta hän on käsitellyt myös kirjassaan Parantavat energiat. Myyttistä ja tutkittua tietoa täydentävistä hoidoista (Basam Books 2015), jota varten hän on myös  haastatellut tällaisten hoitojen käyttäjiä ja täydentäviä hoitoja asiakkailleen tarjoavia terveydenhuollon ammattilaisia. Kirjan tavoite on lisätä tietoa ja ymmärrystä näistä virallisessa järjestelmässä vaietuista hoitomuodoista.

Vuodesta 2012 lähtien Aarva on kirjoittanut Liinanblogia, jossa hän pohtii hoitamisen ideologioita, täydentävien hoitojen etiikkaa, maailmankuvaa, hoitojen plasebo- ja muita, spekulatiivisiakin vaikutusteorioita sekä tutkimusta ja alan ajankotaista keskustelua.

Aarva osallistui vuonna 2017 plasebotutkijoiden monitieteiseen konferenssiin, josta laati raportin (Aarva P Plaseboa tutkitaan monitieteisesti – plasebotutkijoiden konferenssi Leidenissa 2. – 4.4.2017. Kokousseloste. Sosialilääketieteellinen Aikakauslehti 2017: 54: 365-367). https://journal.fi/sla/article/view/67768.

1 Pauliina Aarva.JPG

Mainokset

Julkaisutilaisuus: Rakkauselokuvan käsikirja

RakkauseKansi_kuvaTimoNumminenTervetuloa Markku Soikkelin Rakkauselokuvan käsikirjan julkkareihin lauantaina 10.3. kello 13-15.  Paikalla kirjan tekijä Markku Soikkeli. Haastattelijana Lauri Tapaninen.

Rakkauselokuvan käsikirja on ensimmäinen suomenkielinen tietoteos, joka esittelee filmiromanssin historiaa, lajeja ja estetiikkaa. Samalla käsikirja selittää filmiromanssin lumovoimaa ensisuudelman arvoituksesta kuolinvuoteella lausuttuihin hyvästeihin.

Rakkauselokuvan käsikirja nostaa esille myös näyttelijäntyön, puvustuksen ja musiikin merkityksen tunteisiin vetoavassa kerronnassa. Esimerkkeinä käsitellään yli 600 elokuvaa, mm. Tapahtui eräänä yönä, Humiseva harju, Casablanca, Kaikki mitä taivas sallii, My Fair Lady, Miehuuskoe, Parhaat vuotemme, Annie Hall, Pretty Woman, Rakkautta ennen aamua, Amélie ja Lost in Translation.

Markku Soikkeli (FT) on tamperelainen opettaja, tutkija ja kirjailija. Soikkeli on julkaissut romaaneja, esseitä, kritiikkejä sekä kaksi tutkimusta rakkauskertomusten historiasta (1998 ja 2016). Elokuvan lajihistoriaa hän esitteli myös edellisessä teoksessaan Tieteiselokuvan käsikirja (2016).

Runoraati. Vieraana Mikko Lehtonen.

Vuoden toisen Runoraadin vierailevana tuomarina tiistaina 20. helmikuuta klo 18:00 on mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Runoraati mukailee aiemmin YLEssä pyörinyttä samannimistä ohjelmaa. Mukana on joka kerta kolme raatilaista, joista kaksi on vakituista, yksi vaihtuva. Vakiojäsenet ovat muusikko Heikki Salo ja kirjailija, kirjoittamisen opettaja Niina Hakalahti, jotka kertovat mielipiteensä runoista ja antavat niistä pisteitä. Runot, joita illan aikana käsitellään, lukee tilaisuudessa yleisölle näyttelijä Eriikka Magnusson. Runoraadin juontaa Erkki Kiviniemi.

Tämänkertainen vieraamme Mikko Lehtonen aloitti yleisen kirjallisuustieteen opinnot Tampereen yliopistossa vuonna 1984 ja valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1989 ja lisensiaatiksi 1991. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 1994. Lehtonen tarkasteli väitöskirjassaan Kyklooppi ja kojootti: Subjekti 1600–1900-lukujen kulttuuri- ja kirjallisuusteorioissa modernin länsimaisen tiedekäsityksen muodostumista. Modernia kartesiolaista tiedettä luonnehtii subjektin maailmasta irrottava dualismi, jota vastaan Lehtonen asettaa kulttuurisen materialismin idean. Tätä katselemisen ja koskettelun ohjelmaansa Lehtonen on purkanut ja kehittänyt edelleen lukuisissa kulttuuria analysoivissa julkaisuissaan.

Vuosina 1990–1999 Lehtonen työskenteli Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen assistenttina ja nimitettiin vuonna 1995 yleisen kirjallisuustieteen dosentiksi. Vuosina 1999–2002 hän oli audiovisuaalisen mediakulttuurin opintokokonaisuuden johtaja ja Suomen Akatemian akatemiatutkija. Vuodesta 2002 Lehtonen on ollut Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori ja Lapin yliopiston kulttuurintutkimuksen dosentti.

Runoraati

Toisenlaiset torstait: Ville Lähde.

Helmikuun ensimmäisenä päivänä klo 18:00 vietetään Toisenlaista torstaita ja vieraaksemme saapuu Ville Lähde. Hän puhuu aiheesta ”Saako pahaa ymmärtää?”.

Toisenlaiset torstait -luentosarjaan valitut puhujat suhtautuvat kriittisesti yleisesti hyväksyttyihin ajattelutapoihin tai jopa vastustavat niitä. Vierailijat puhuvat itse valitsemastaan aiheesta noin tunnin verran. Juonnon ja välikysymykset esittää kaupan vanha isäntä Erkki Kiviniemi. Lopuksi on varattu aikaa yleisökysymyksille ja keskustelulle.

Ville Lähde (s. 1972) on lempääläläinen filosofi, toimittaja ja tietokirjailija. Lähde opiskeli Tampereen yliopistossa vuodesta 1991 lähtien filosofiaa sekä suomen kieltä, rauhantutkimusta ja ympäristöpolitiikkaa. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2008 aiheenaan Jean-Jacques Rousseaun filosofia sekä sanan ”luonto” käyttö moraalisissa ja poliittisissa merkityksissä. Vuodesta 2011 hän on toiminut vapaana tietokirjailijana ja esseistinä. Hänen ensimmäinen tieteellinen monografiansa on vuonna 2013 ilmestynyt Niukkuuden maailmassa (niin & näin -kirjat, Tampere). Teos käsittelee luonnonresurssien niukkuutta sekä sen vaikutusta tulevaisuuden politiikan mahdollisuuksiin. Seuraava teos oli julkisen keskustelun ongelmia ruotiva Paljon liikkuvia osia (Savukeidas, 2015), joka ilmestyi syksyllä 2015. Tällä hetkellä Lähde työskentelee itsenäisessä BIOS-tutkimuskeskuksessa, joka perustettiin syksyllä 2015. Ensimmäisessä hankkeessaan BIOS kehittää uudenlaista ympäristöjournalismia yhteistyössä YLEn kanssa.

Akateemisella urallaan Ville Lähteen tuotanto on keskittynyt filosofiaan ja ympäristökysymyksiin. Ydinteemoja hänen työssään on ollut luontokäsitysten tarkastelu niin julkisessa keskustelussa kuin tieteessä sekä sanan ”luonto” monimerkityksisyys. Monissa hänen kirjoituksissaan tieteellinen työ on nivoutunut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, etenkin ympäristöajattelun itsekritiikkiin. Pitkä tausta yhteiskunnallisten liikkeiden toiminnassa näkyykin hänen tuotannossaan. Vuosina 1996–2002 hän toimi yhteiskunnallisten liikkeiden keskustelufoorumin Muutoksen kevät päätoimittajana ja on ollut aktiivinen keskustelija ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksissä.

Tämän työn lisäksi Lähde on toiminut pitkään suomalaisen tiede- ja kulttuurikustantamisen kentällä. Vuosina 2001–2010 hän istui tamperelaisen Osuuskunta Vastapainon hallituksessa ja osallistui useiden teosten kustannustoimintaan. Hän on ollut tamperelaisen filosofisen aikakauslehden niin & näin säännöllinen avustaja vuodesta 1998 ja liittyi toimituskuntaan vuonna 2004. Hän toimi lehden päätoimittajana vuosina 2010–2012 ja on nykyään sen taustayhteisön Eurooppalaisen filosofian seuran toiminnanjohtaja. Lähteeltä on julkaistu moninaisilla foorumeilla yli 150 kirjoitusta vuodesta 1996 lähtien. Hän on luennoinut laajalti yliopistoissa sekä yleissivistävissä ja yhteiskunnallisesti osallistuvissa yhteyksissä. Tämän lisäksi hän on kääntänyt parikymmentä filosofista artikkelia ja esseetä sekä Herbert Marcusen teoksen Taiteen ikuisuus (niin & näin -kirjat, Tampere 2011).

Viime vuosina Lähde on kirjoittanut erityisesti luonnonresurssien niukkuudesta, taiteen yhteiskunnallisuudesta, poliittisen toiminnan luonteesta ja retoriikasta sekä ruoasta ja puutarhanhoidosta. Kirjoittamisen ohella hän hoitaa vaimonsa kanssa puutarhaa Lempäälässä.

ville-lahde-press_0

Tulenkantajien kirjapiiri. Anu Kaajan Leda.

Ystävänpäivänä eli keskiviikkona 14. helmikuuta kello 18 Tulenkantajien kirjapiirissä keskustellaan Anu Kaajan romaanista Leda, joka oli Runeberg-palkintoehdokas.

Erään myytin mukaan ylijumala Jupiter laskeutui joutsenen hahmossa nuoren Leda-nimisen neidon luo ja – no, tietäähän sen. Tätä tarinaa on kuvitettu historian saatossa viljalti, ja kerrottiinpa se kerran jopa kuninkaan hovissa jossain Ranskan suunnalla.

Tuo versio meni kuitenkin karkeasti pieleen, ainakin jos kysyy kertojalta, joka viihtyy maaseudun rauhassa ja kirjoittaa epäkohdasta ystävälleen. Hän ottaa asiakseen uudistaa myytin itse. Uuden version epäonninen päähenkilö on luostarista poimittu nuori Adèle ja Jupiterin roolia saa esittää pahamaineinen Monsieur de Signe. Anu Kaajan romaani Leda on valmis alkamaan.

Seuraa mielipuolinen kuvaelma, jossa Adèlen tarinan rinnalla myös kertojasta alkaa paljastua yhtä ja toista. Mitä hän oikeastaan tekee niin kaukana ihailemansa hovin loistosta ja miksi suhtautuu lähes pakkomielteisesti ainoaan palvelustyttöönsä? Kaajan vertaansa vailla olevan tekstin tarkkuus ja mielikuvitus pääsevät valloilleen kertojan hillittömässä yrityksessä kuvata neidon häpäisy hienostuneesti ja ajanmukaisesti – niin kuin sen oikeasti kuuluisi mennä!

Anu Kaajan upea Leda lennättää lukijansa myyttien ja niiden uustulkintojen syövereihin.

Tulenkantajien kirjapiirin keskustelijoina ovat kriitikko ja vapaa toimittaja Kikka Holmberg, toimittaja ja kirjailija Juhani Karila, kirjallisuudentutkija Maria Laakso ja FT Sakari Vainikka. Piirin vetäjänä toimii kulttuuritoimittaja ja kriitikko Siskotuulikki Toijonen. Kirjapiiri kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

 

 

Puutarhakirjeitä -kirjan julkkarit

Perjantaina 23.3. kello 18 vietetään Puutarhakirjeitä-kirjan julkkareita. Kirjailijat Heino ja Wallin kertovat kirjasta ja lukevat siitä otteita. Tervetuloa!

Hannimari Heinon ja Kristiina Wallinin Puutarhakirjeitä (Atena, 2018) seurailee vuodenkiertoa puutarhassa ja elämänkiertoa ihmisessä. Kirja koostuu kirjeistä, joita runoilijat Heino ja Wallin kirjoittivat kahden vuoden ajan. Kirjeissä he pohtivat mm. aikaa, runoutta ja hetkessä olemista puutarhan metaforan kautta.

puutarhakirjeita

Ei sinne yllä myrskysää -kirjan julkkarit

Tervetuloa Anneli Suusaaren esikoisteoksen Ei sinne yllä myrskysää (Karisto 2018) julkkareihin tiistaina 30.1. kello 17:30!

Anneli Suusaaren esikoisromaani on hellä ja kaunis kuvaus rakkaudesta, hiljaisesta hiipumisesta ja luopumisesta. Tarinassa vilahtelee Hämeenlinna puistoineen, uimarantoineen ja tanssilavoineen, mutta ajankuva ja sairauden riipaiseva musertavuus ovat yleispäteviä – samoin se rauha ja lohdullisuus, joka lopulta valtaa myös lukijan.

”Voi mikä ilon päivä. Marjatta – Tapion oma rakas Maru – puhkeaa monen sanan mittaisiin lauseisiin kuullessaan, että heillä on rahaa ruokaan. Ja että oma kotikin heillä on, ei tarvitse muuttaa minnekään. Vähitellen ilon päivät kuitenkin vähenevät, taidot kuihtuvat ja sanat katoavat. Muuttokin on lopulta edessä, kun ikääntyvä aviomies ja loputtoman huolen stressaama tytär eivät enää jaksa hoitaa dementiaan yhä syvemmälle vajoavaa äitiä. Sairauden rinnalla väikkyy romaanin toinen taso, jolla nuoret Marjatta ja Tapio tapaavat ja jonka ihanana väriläikkänä heilahtelevat 1950-luvun viskoosimekkojen ja pönkkäalushameitten helmat, Marjatta on nimittäin ollut näppärä ompelija, joka on vaatettanut itsensä ja tyttärensä aina sairauden ensi päiviin asti.”

ei_sinne_ylla_myrskysaa

 

Runoraati! Vieraana Tuija Vuolle.

Tuija Vuolle Yle-Areena

(Kuva: Yle Areena)

Runoraati jatkuu! Tapahtumasarja mukailee aiemmin YLEssä pyörinyttä samannimistä ohjelmaa.

Mukana on joka kerta kolme raatilaista, joista kaksi on vakituista, yksi vaihtuva. Vakiojäsenet ovat muusikko Heikki Salo ja kirjailija, kirjoittamisen opettaja Niina Hakalahti, jotka kertovat mielipiteensä runoista ja antavat niistä pisteitä.

Vuoden ensimmäisen runoraadin vierailevana tuomarina ti 23.1. klo 18 on näyttelijä, teatterineuvos Tuija Vuolle (s.1942).

Runot, joita illan aikana käsitellään, lukee tilaisuudessa yleisölle näyttelijä Eriikka Magnusson. Runoraadin juontaa Erkki Kiviniemi.

Lämpimästi tervetuloa!

Kolmen runoilijan julkkarit

Tervetuloa kolmen runoilijan uusien teosten julkkareihin Teos & Tulenkantajat -kirjakauppaan perjantaina 2.2.2018 klo 18! Runoilijoita haastattelee Solina Riekkola.

Tuija Välipakan neljäs runokokoelma Uutisia! tutkii ihmisyyttä, identiteettiä sekä muistia uutisten ja valeuutisten valtaamassa maailmassa. Teos tarjoaa lukijalleen yllättäviä näkökulmia ja useita tulkinta-avaruuksia, haastaa visuaalisin keinoin muuttamaan perinteistä lukutapaa. Teokseen liittyy myös valokuvasarja, runovideoita sekä Flash Video Poems -taidetta.
Välipakka on tamperelainen runoilija ja kirjailija sekä Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtaja.

Raisa Jäntin runokokoelma Grand plié vie lukijansa tanssisaliin, peilien ääreen, loputtomaan toistoon: Me rakastamme lonkkiamme / sitä miten ne naksahtavat ensimmäisessä grand +plié+ssä.
Jäntti on tamperelainen runoilija, jolta on ilmestynyt kokoelma Läpilyöntikipu (2015) ja runoseikkailu Neppari (2017). Hän tanssi balettia 15 vuotta.

Mirkka Marika Mattheiszenin runovihko, jossa jokin muistuttaa etäisesti eläintä, on #toistaiseksinimeämätön. Se on kierrätettäväksi kelpaava ja ajassa muuntuva.

 
 
 

Tulenkantajien kirjapiiri. Vieraana Ossi Nyman.

Tulenkantajien kirjapiiri kokoontuu Teos & Tulenkantajat -kirjakaupassa keskiviikkona tammikuun 17. päivä kello 18. Silloin puhuttaa piiriläisiä Röyhkeys (Teos 2017). Myös kirjan kirjoittaja Ossi Nyman on paikalla.

Tulenkantajien kirjapiirin keskustelijoina ovat kriitikko ja vapaa toimittaja Kikka Holmberg, filosofi Mikko Lahtinen, kirjallisuudentutkija Maria Laakso ja FT Sakari Vainikka. Piirin vetäjänä toimii kulttuuritoimittaja ja kriitikko Siskotuulikki Toijonen.

Tulenkantajien kirjapiiri kokoontuu noin kerran kuukaudessa keskustelemaan ajankohtaisesta ja mielenkiintoisesta teoksesta.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

 

Mainokset