Kirjoittajan arkistot: Teos & Tulenkantajat

Aforismiyhdistyksen kirjajulkkarit

Keskiviikkona 26.9. klo 18 Tampereen aforismiyhdistys julkaisee Teos & Tulenkantajat -kirjakaupassa aforismikokoelmat:
Eino Vastaranta, Kohtauksia
Asko Ahonen, Varmuuden vaihtoehdot
Haastattelijana toimii Erkki Kiviniemi.
Mainokset

Keskustelua Eugenio Montalen runoudesta

Eugenio Montalen runovalikoiman suomentanut ja tomittanut Hannimari Heino, teoksen kustantaja Tommi Parkko ja kirjallisuudentutkija Maria Laakso keskustelevat Montalen runoudesta Tulenkantajien kirjakaupassa keskiviikkona 31.10. alkaen klo 18.00

Italialainen runoilija Eugenio Montale (1896–1981) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1975. Häntä pidetään italialaisen 1900-luvun runouden yhtenä suurimpana nimenä. Montalen varhaistuotantoa hallitsevat kotimaakunta Ligurian maisemat, jotka muodostavat omanlaisensa välimerellisen aution maan. Ihmisen vieraantuneisuus ja koko luomakunnassa läsnäoleva elämisen tuska kytkee Montalen Italian romanttisen runouden keskushahmoon Giacomo Leopardiin, ja myöhempien kokoelmien myötä myös kauemmas, Danten helvetinnäkyihin saakka.

Aikalaistensa Giuseppe Ungarettin ja Umberto Saban kanssa Montale oli muotoilemassa italialaista modernismia toimien esikuvana uudelle 1930-luvulla aloittaneelle sukupolvelle.

Montale-valikoiman on koostanut ja kääntänyt runoilija ja suomentaja Hannimari Heino. Aiemmin Heino on suomentanut muun muassa Giuseppe Ungarettia ja toimittanut italialaisen nykyrunouden antologian Miten paljon teistä täältä näkyy (Kustannusliike Nihil Interit, 2006).

Käännösvalikoima painottuu Montalen neljään ensimmäiseen kokoelmaan Seepian kuoria (Ossi di Seppia, 1925), Tilaisuudet (Le Occcasioni, 1939), Myrsky ja muuta (La Bufera e altro, 1956), Satura (Satura, 1971). Lisäksi mukana on runoja Montalen kolmesta myöhäiskokoelmasta.

Novellien kirjoa ja riemua nuorille (ja aikuisille)

Mikä tekee tekstistä nuorten novellin? Mistä aiheista ja miten nuorille voi kirjoittaa?

 

Torstaina 18.10. kello 18 keskustellaan nuorten novelleista. Keskustelemassa ovat Salla Simukka, jolta ilmestyi kesällä novellikokoelma Sammuta valot! / Sytytä valot! (Tammi) ja elokuussa Tusina-novellikokoelman julkaisseet Marika Riikonen ja Päivi Haanpää sekä Tusina-kokoelmaan novellin kirjoittanut Anneli Kanto.

 

Salla Simukan odotettu ja oivaltava kertomuskokoelma sisältää pieniä kauheita ja kauniita tarinoita nuorten elämästä.  Kääntökirjan tarinat peilaavat toisiaan hätkähdyttävillä ja riemastuttavilla tavoilla. Simukan tekstit liikkuvat kauhusta romantiikkaan ja scifistä realismiin.

 

Marika Riikosen ja Päivi Haanpään Tusina tarjoilee kirjon novelleja, jotka on suunnattu erityisesti nuorille. Kokoelmassa tusina suomalaista kärkikirjailijaa kirjoittaa kukin omalla tyylillään: mukana on esimerkiksi steampunkia, yllättäviä kertojaratkaisuja, romantiikkaa ja kauhua.

 

Molemmat kokoelmat ovat harvinaisia herkkuja nuorille, aikuisille ja nuorille aikuisille.

 

Tervetuloa!

tusina

Kirjailijavieraana Veera Antsalo

Torstaina 20.9. kello 18 kirjailijavieraaksemme saapuu runoilija Veera Antsalo. Puheenaiheena on hänen uusin kokoelmansa Imago (Teos 2018). Antsaloa jututtavat kirjallisuustieteen tutkijatohtori Maria Laakso ja tapahtumaisäntämme Erkki Kiviniemi. Lämpimästi tervetuloa!

”Antsalon kolmannessa runoteoksessa naisten hahmojen, ääriviivojen, roolien kautta seurataan ympäröivän maailman mielivaltaa; luuta nojaa seinää vasten, kuvauspaikka vaihtaa paikkaa ja yhdeksänsataamiljoonaa hyönteistä ovat taustakohinaa kuvailun ulkopuolella. Kaikki muuttuu ja mikään ei muutu; sisäinen ja ulkoinen kohtaavat, ja todellisuus on jatkuvassa murtumispisteessä, kuin muotoaan vaihtava hyönteinen.

Imago on runsas muodonmuutostarina, joka tutkii kohtalon, kokemuksen ja muutoksen kysymyksiä. Pääseekö kuolemaa pakoon, jos juoksee vain ympyrää, voiko niin välttää haavoittumisen? Kaiken yllä loistaa viidenmiljardin vuoden ikäinen Aurinko, jolla on elinaikaa jäljellä saman verran.”

Veera Antsalo (s. 1975) on julkaissut aiemmin kaksi runoteosta. Sähkökatkoksen aikaan (2012) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaana, Pölyn historia (2015) oli ehdolla Toisinkoinen -kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Antsalo on julkaissut runoja kirjallisuuslehdissä ja tehnyt työryhmän kanssa Pölyn historia -teokseen perustuvan Pölyfonia-esityksen. Hän asuu Helsingissä.

Menetelmällisen kirjallisuuden antologia Tampereella

Tervetuloa juhlistamaan Menetelmällisen kirjallisuuden antologian (toim. Teemu Ikonen) ilmestymistä Teos & Tulenkantajat -kirjakauppaan tiistaina 18.9. klo 18! Luvassa on teoksen luentaa ja keskustelua aiheesta Teemu Ikosen johdolla. Mukana keskustelemassa muiden muassa Markku Eskelinen, Juri Joensuu, Maria Matinmikko, Mikko Mankinen, Marko Niemi, Taneli Viljanen ja Jaakko Yli-Juonikas.

Antologia esittelee kansainvälisessä ja kotimaisessa kirjallisuudessa kehitettyjä kirjoittamisen menetelmiä, keksii uusia ja soveltaa niitä käytäntöön. Se näyttää runsain esimerkein, millaisia tuloksia menetelmistä on saatu ja saadaan kirjallisuudessa ja sen leveillä reuna-alueilla. Erityisesti teoksen sivuilta käy ilmi, mihin kaikkeen menetelmällinen kirjallisuus taipuu suomen kielellä: syvällisistä sanaleikeistä mutkikkaisiin kaunokirjallisiin ja eri ilmaisuvälineitä yhdisteleviin rakennelmiin, hätkähdyttävistä klassikkomuunnelmista traumaattisten aiheiden tuoreeseen käsittelyyn.

Antologiassa ovat mukana Jaakko Yli-Juonikas, Sinikka Vuola, Taneli Viljanen, Jarkko Tontti, Kaarina Tammisto, Antti Salminen, Harry Salmenniemi, Marko Niemi, Maria Matinmikko, Mikko Mankinen, Sami Liuhto, Ville Keynäs, Juri Joensuu, Teemu Ikonen, Markku Eskelinen, Camille Bloomfield ja Jan Baetens.

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Runoraati. Vieraana taiteilija Vesa Varrela.

Runoraati palaa kesätauolta! Teos & Tulenkantajat -kirjakaupan Runoraati mukailee aiemmin YLEssä pyörinyttä samannimistä ohjelmaa. Mukana on joka kerta kolme raatilaista, joista kaksi on vakituista, yksi vaihtuva. Vakiojäsenet ovat muusikko Heikki Salo ja kirjailija, kirjoittamisen opettaja Niina Hakalahti, jotka kertovat mielipiteensä runoista ja antavat niistä pisteitä. Runot, joita illan aikana käsitellään, lukee tilaisuudessa yleisölle näyttelijä Eriikka Magnusson. Runoraadin juontaa Erkki Kiviniemi.

Runoraadin vieraana tiistaina 11.9. klo 18:00 on Vesa Varrela. Hän on tamperelainen muotoilija, kuvanveistäjä, lasitaiteilija, näyttelyarkkitehti ja tekstiilitaiteilija. Koulutukseltaan Varrela on teollinen muotoilija (taiteen maisteri). Hän on uransa varrella ollut esimerkiksi synnyttämässä ja suunnittelemassa tiedekeskus Heurekaa ja suunnittelemassa sen näyttelyrakenteita. Tampereella Varrela muistetaan etenkin Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen (TTVO) rehtorina ja opettajana. Varrela on tehnyt paljon myös käyttötaidetta, esimerkiksi Tampereen kauppahallin Nygrenin kalatiskin kalapaperi on hänen käsialaansa. Hän toimi visuaalisten taiteiden läänintaiteilija Pirkanmaalla vuosina 2014–2016.

Tampereen runoilijat: Panu Tuomi

Suosittu Teos & Tulenkantajat -kirjakaupan Tampereen runoilijat -sarja palaa kesätauolta!

Maanantaina 17.9. kello 18 kuulemme tamperelaisen runoilijan Panu Tuomen runoja tamperelaisten näyttelijöiden tulkitsemina.

Lämpimästi tervetuloa!

Panu Tuomi syntyi Tampereella 30. kesäkuuta 1968. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa yleistä kirjallisuustiedettä, taidehistoriaa ja filosofiaa. Hän debytoi runoilijana vuonna 1995 kokoelmalla Iris. Hänen uusin teoksensa Hiekkalinnojen alkemia ilmestyi 2016. Se on hänen kymmenes runoteos. Tuomi on tunnettu äärimmäisen hiotusta tyylistään ja numeroleikeistään: jokainen säe on tarkkaan laskettu ja paikoillaan. Hänen runoudessaan tiede ja uskonnon mystiikka kietoutuvat yhteen ja historian tunnetut taiteilijat sekä tiedemiehet heräävät eloon.

Panu Tuomi

Kuva: Harri Hinkka

Juha Raution Festivaalin julkkarit

Lämpimästi tervetuloa Juha Raution neljännen runokokoelman Festivaalin (Enostone 2018) julkkareihin perjantaina 21.9. kello 18!

Keskellä huonetta

käyttämättömän huonekalun varjo.
Päivästä päivään
äänetön matka
lattian poikki
nurkasta nurkkaan.
Pöly piirtyy istuimelle,
kun aamun aurinko
palaa lasin taakse.
Ja kellon viisarit edelleen samassa kohtaa,
kun tuoli kaatuu, kellahtaa nurin
niin kuin yhtäkkiä olisi
vuoronsa tehnyt.

Juha Rautio (s.1980) työskentelee tekstin ja äänen kanssa. Hänen esiintymisiään on nähty ympäri maata niin runokeikoilla kuin erilaisissa poikkitaiteellisissa yhteistöissä. Festivaali on Raution neljäs runoteos.

rautio_kansi

Runoraati palaa kesätauolta!

Runoraati palaa kesätauolta! Teos & Tulenkantajat -kirjakaupan Runoraati mukailee aiemmin YLEssä pyörinyttä samannimistä ohjelmaa. Mukana on joka kerta kolme raatilaista, joista kaksi on vakituista, yksi vaihtuva. Vakiojäsenet ovat muusikko Heikki Salo ja kirjailija, kirjoittamisen opettaja Niina Hakalahti, jotka kertovat mielipiteensä runoista ja antavat niistä pisteitä. Runot, joita illan aikana käsitellään, lukee tilaisuudessa yleisölle näyttelijä Eriikka Magnusson. Runoraadin juontaa Erkki Kiviniemi.

Runoraadin vieraana tiistaina 11.9. klo 18:00 on Vesa Varrela. Hän on tamperelainen muotoilija, kuvanveistäjä, lasitaiteilija, näyttelyarkkitehti ja tekstiilitaiteilija. Koulutukseltaan Varrela on teollinen muotoilija (taiteen maisteri). Hän on uransa varrella ollut esimerkiksi synnyttämässä ja suunnittelemassa tiedekeskus Heurekaa ja suunnittelemassa sen näyttelyrakenteita. Tampereella Varrela muistetaan etenkin Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksen (TTVO) rehtorina ja opettajana. Varrela on tehnyt paljon myös käyttötaidetta, esimerkiksi Tampereen kauppahallin Nygrenin kalatiskin kalapaperi on hänen käsialaansa. Hän toimi visuaalisten taiteiden läänintaiteilija Pirkanmaalla vuosina 2014–2016.

Erkin vieraana Mikko Piispa & Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta

Torstaina 6.9. kello 18 tapahtumaisäntämme Erkki Kiviniemen vieraaksi saapuu Mikko Piispa, joka kertoo uudesta kirjastaan Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta (Teos 2018).

Viime vuosina moni yhteiskunnallinen keskustelu on sivunnut ”Y-sukupolvea”. Yleisimmin termillä tarkoitetaan 1980-luvulla syntyneitä, siis juuri nyt aikuisen, vakavan elämänsä alkutaipaleella kulkevia kansalaisia. Y-sukupolvi on elänyt vaiherikkaat lapsuuden ja nuoruuden, joiden aikana Suomi ja maailma ovat läpikäyneet mittavia muutoksia. Y:n elämänkaareen on tallentunut vaikea lama, voimakas nousukausi ja pitkä taantuma, hyvinvointivaltion ja työmarkkinoiden murros, siirtyminen globaalin kilpailutalouden aikaan sekä digiloikka. Aikaamme määrittävät yksilön vastuu, yltäkylläisyyden ja epävarmuuden ristiveto sekä monet kipeästi ratkaisuaan odottavat ongelmat. Siten Y:hyn, nykyisellään noin 700 000 ihmisen muodostamaan porukkaan, kohdistuu myös kosolti toiveita ja odotuksia, sillä heidän harteillaan on alati painavampi taakka suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta.

Y:itä on luonnehdittu monin tavoin: levottomiksi, malttamattomiksi, itsekkäiksi, ironisiksi, solidaarisiksi, kansainvälisiksi ja ties miksi muuksi. Mutta mitä Y:stä todella tiedetään? Keistä oikeastaan puhutaan, ketkä jäävät katveeseen? Millaisia ovat Y:n sukupolvikokemukset vai voiko sellaisia edes määritellä?

Aikalaisdiagnostisessa tietokirjassaan Mikko Piispa, syntymävuoden (1983) perusteella itsekin Y, luotaa tätä mittavaa yhteiskunnallista teemaa muun muassa sukupolvitutkimuksen valossa. Hän linkittää tutkimustietoa ajankohtaisiin keskusteluihin ja henkilökohtaisiin havaintoihin. Kirjan lähtökohta on, että sukupolvikokemusten on aina palauduttava aikansa elinoloihin. Niitä teoksessa avataan yhdeksän avainsanan kautta: yksilöllisyys, yltäkylläisyys, portfolio, kaupunki, kännykkä, 9/11, MM 95, kannabis ja tulevaisuus. Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta onkin myös kirja Suomesta sellaisena kuin se nyt on, hetki sitten oli ja ehkä hetken päästä tulee olemaan.

Mikko Piispa (s. 1983) on sosiologi (VTM), joka on toiminut tutkijana monenkirjavissa nuorisotutkimuksen alaan kuuluvissa hankkeissa. Piispan tutkimukset ovat käsitelleet muun muassa huippu-urheilijoita, taiteilijoiden työtä, dopingin käyttöä, huumekuolemia ja nuorten tupakointia. Hän on julkaissut lukuisia tieteellisiä artikkeleita, kolumneja ja muita tekstejä sekä ollut yhtenä kirjoittajana Nuorisotutkimusseuran julkaisemissa kirjoissa Kuntodoping – näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella (2012), Taiteilijan elämänkulku: tutkimus nuorista taiteilijoista 2000-luvun Suomessa (2014) ja Huippu-urheilijan elämänkulku: tutkimus urheilijoista 2000-luvun Suomessa (2015).

Mainokset