Kirjoittajan arkistot: Teos & Tulenkantajat

Runoraati. Vieraana Anna-Elina Lyytikäinen.

Runoraadin vieraana tiistaina 27.11. klo 18 on näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja Anna-Elina Lyytikäinen.

Lyytikäinen aloitti Tampereen Teatterin pääohjaajana vuoden 2016 alussa. Hän on valmistunut kahdesti Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi, vuonna 1993 näyttelijän koulutusohjelmasta ja vuonna 2000 ohjaajan koulutusohjelmasta.

Lyytikäisen teatteriura käynnistyi näyttelijänä. Hän oli kiinnitettynä Lahden kaupunginteatteriin 1993–1994 ja Helsingin kaupunginteatteriin 1994–1997, jonka jälkeen hän jäi freelanceriksi. Hänet muistetaan jo mm. roolistaan Pyynikin kesäteatterin Täällä Pohjantähden alla -trilogiassa sekä mm. rooleistaan elokuvissa Pelon maantiedePikkusisar ja Liian paksu perhoseksi. Tampereen Teatterissa hän on näytellyt näytelmissä Armon varassa (2007), Kissa kuumalla katolla (2005), Oi Kalifornia! (2004), Nukkekoti (2002) ja Lasinen eläintarha (2000).

Tampereen Teatteriin Lyytikäinen on ohjannut näytelmänsä Hämähäkkimiehen kosto (2011) ja Armon varassa (2007) sekä näytelmät Macbeth (2004) ja Yksi lensi yli käenpesän (2002). Lyytikäisen viimeisin ohjaustyö on tältä syksyltä Kuopion kaupunginteatteriin hänen omasta näytelmästään Sylityksin (2015). Lisäksi Lyytikäinen on vieraillut ohjaajana mm. Helsingin kaupunginteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Porin Teatterissa, Kuopion, Lahden, Jyväskylän ja Turun kaupunginteattereissa sekä Teatteri Siperiassa.

Lyytikäinen on kirjoittanut kolme näytelmää: Armon varassa (2007), Hämähäkkimiehen kosto (2011) ja Sylityksin (2015). Näytelmissään hän käsittelee arkielämästä nousevia aiheita ja ihmiskohtaloita terävästi mutta lämpimästi, henkilöhahmojaan mustalla huumorilla sävyttäen.

Lyytikäinen palkittiin vuonna 2011 Olavi Veistäjän säätiön palkinnolla.

Teos & Tulenkantajat -kirjakaupan Runoraati mukailee aiemmin YLEssä pyörinyttä samannimistä ohjelmaa. Mukana on joka kerta kolme raatilaista, joista kaksi on vakituista, yksi vaihtuva. Vakiojäsenet ovat muusikko Heikki Salo ja kirjailija, kirjoittamisen opettaja Niina Hakalahti, jotka kertovat mielipiteensä runoista ja antavat niistä pisteitä. Runot, joita illan aikana käsitellään, lukee tilaisuudessa yleisölle näyttelijä Eriikka Magnusson. Runoraadin juontaa Erkki Kiviniemi.

Mainokset

Luontorunoja – julkistamisjuhla

Pelle Romantika ja Anne Ketola esittelevät uutuusteostaan Luontorunoja (Sanasato 2018) tiistaina 20.11. klo 18 Tulenkantajien kirjakaupassa.

Tilaisuudessa Romantikan runoja esittää myös runo- ja jazz-orkesteri Pelle & Romantiks. Kirjan tekijöitä haastattelee Venla Moisala.

Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Julkaisutilaisuus: Lätäköstä katsoo taivas

Tervetuloa Lätäköstä katsoo taivas runoja armosta ja toivosta runokokoelman julkaisutilaisuuteen keskiviikkona 28.11. kello 18. Lukijana tilaisuudessa on Heli Koski. Kirjailijaa haastattelee Erkki Kiviniemi. Tapahtuma on maksuton.

lätäköstä taivas       limingoja
Esko Limingoja on tamperelainen (synt. Pyhäjoki, -46) kirjailija, jonka ensimmäinen runoteos Repaleisin siivin ilmestyi 2017 (Mediapinta). Lätäköstä katsoo taivas kertoo masennuksesta, armosta ja toivosta. Esko Limingoja pyrkii kirjoittamaan ymmärrettävästi ja selkokielellä myös uskosta oman kokemuksen kautta, ei Raamatulla päähän lyöden. Kirjan keskeisenä sanomana on: Kaikilla on toivoa, kurjista kurjinkin voi nousta!

Meissä kaikissa on
paljon vikoja, onneksi.
Täydellisinä meitä ei
kestäisi kukaan.

(Kuvat ja teksti: mediapinta.fi)

Laulettua runoutta: Juho Ylinampa

Tervetuloa kuulemaan laulettua runoutta torstaina 8.11. kello 18! Juho Ylinampa eli Runo-Nampa esittää sävellettyä runoutta ja kirjallisuutta: Leino, Kianto, Onerva, Kailas, Scott, London ja muut sankarit.

juho ylinampa.jpg

Toisenlaiset torstait: Tarinointi potilaan auttamisessa

Tervetuloa viettämään Toisenlaista torstaita 1.11. kello 18! Vieraana silloin lääketieteen tohtori, erikoislääkäri Pirjo Lindfors, joka kertoo tarinoinnista potilaan auttamisessa.

Vuosituhansia sitten alkuperäiskansojen yhteisöissä on käytetty
tarinoiden kerrontaa terveys- ja muiden ongelmien hoitamisessa.
Narratiivinen lääketiede on yleistymässä nyt myös länsimaisessa
lääketieteessä. Potilaiden itse tuottamien elämänkaartaan ja
kriisejään koskevien kertomusten avulla lääkäri voi kohdata
potilaan kärsimyksen ja sitä kautta auttaa häntä paremmin.
Myötätuntoisesti kuutelemalla hän voi luoda aidon yhteyden
potilaaseen ja näin vähentää sairastamisen stigmaa ja voimistaa
häntä esimerkiksi muuttumaan passiivisesta uhrista aktiiviseksi
toimijaksi. Pirjo Lindfors kertoo narratiivisen lääketieteen
mahdollisuuksista Suomessa.

Toisenlaiset torstait -luentosarjaan valitut puhujat suhtautuvat kriittisesti yleisesti hyväksyttyihin ajattelutapoihin tai jopa vastustavat niitä. Vierailijat puhuvat itse valitsemastaan aiheesta noin tunnin verran. Juonnon ja välikysymykset esittää kaupan vanha isäntä Erkki Kiviniemi. Lopuksi on varattu aikaa yleisökysymyksille ja keskustelulle.

Pirjo Lindfors

Kirjailijavieraana Henriikka Tavi

TorstHenriikkataviaina 29.11. kello 18 tapahtumaisäntämme Erkki Kiviniemen ja kirjallisuudentutkija Maria Laakson vieraaksi saapuu kirjailija Henriikka Tavi. Hänen uutuusromaaninsa Tellervo (Teos 2018) on kiusallinen aikalaisromaani, joka kertoo itsensä ja toisen ihmisen vimmaisesta tutkimisesta, etsimisestä ja kadottamisesta. Tavin kielessä yhdistyvät proosa ja runo ja jokin aivan muu, sanojen ja lauseiden sisäisiä voimia havainnoiva liike, ilmaisun paljaaksi tekeminen. Toteavan, konkreettisen ja tasaisesti maailmaamme tutkivan kerronnan avulla romaani onnistuu koko ajan lipeämään käsistä yhtä vikkelästi kuin Tellervon vaihtuvat kumppanit. Se nolostuttaa, kiehtoo ja liikuttaa samaan tapaan kuin toisen ihmisen lähelle meneminen.

Henriikka Tavin (s. 1978) esikoisteos Esim. Esa (Teos, 2007) palkittiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Sanakirja (Poesia) ilmestyi keväällä 2010, ja Tavin runokokoelma Toivo (Teos, 2011) voitti sekä Kalevi Jäntin palkinnon että Yleisradion jakaman Tanssivan karhun. Tavi julkaisi vuonna 2012 joka kuukausi yhden runokokoelman 12-projektissa (Poesia). Oman kirjoittamisensa lisäksi Tavi on mukana Osuuskunta Poesian toiminnassa. Hän on myös suomentanut Friedrich Schillerin esseen Naiivista ja sentimentaalisesta runoudesta (Tutkijaliitto, 2008) sekä suomenruotsalaista lastenkirjallisuutta, kuten Malin Kivelän Mainio herra Iloinen (Söderströms, 2004).

Erkin vieraana Vilja-Tuulia Huotarinen

ViljatuuliahuotarinenPerjantaina 23.11. kello 18 tapahtumaisäntämme Erkki Kiviniemen vieraaksi saapuu kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen, jonka uutuuskirja on nimeltään Niin kuin minä heidät näin (Siltala 2018). Se on Huotarisen ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani.

Me olemme liikuntasalissa ja minulla on ase. Terv. C

Tästä kaikki alkaa. Tämä on eräs hetki, johon ollaan eräänä keväisenä päivänä eräässä koulussa päädytty.

Opettajainhuoneessa vallitsee kiihtynyt tunnelma, siellä opettajat, kanslisti ja sijainen – Helvetin Esikartano, Jonninjoutava, Kenneth, Mii, Iso ja Everything will be fine – törmäilevät itseensä ja toisiinsa, yrittävät noudattaa poliisin ohjeita, paljastavat itsestään tahtomattaan kaikenlaista ja näkevät toisensa kuin ensimmäistä kertaa.

Samaan aikaan koulun ullakolla nuori rehtori Selena harrastaa seksiä edellisenä iltana ravintolassa tapaamansa nuorukaisen kanssa ja törmää yllättävällä tavalla menneisyyteensä. Koulun liikuntasalissa C ystävineen on pysäyttänyt ajan. Heillä on ase, toisensa ja ikää viisitoista huumaavaa vuotta. Mutta yksi heistä puuttuu – kuka, ja mitä se merkitsee?

Niin kuin minä heidät näin liikkuu näennäisesti yhden kiihkeän päivän ajan yhden koulurakennuksen sisällä. Mutta kun opettajien ja oppilaiden salaisuudet, haudatut muistot ja suureelliset unelmat joutuvat törmäyskurssille on seurauksena supernova, tähden räjähdys, jonka hehku ulottuu kaikkien osallisten elämään, tavalla tai toisella, vuosikymmenien päähän.

Vilja-Tuulia Huotarisen ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani on kiehtova kaleidoskooppi. Se on täynnä ääntä ja vimmaa, se näkee tragikoomisen ihmisen lempeästi mutta terävästi. Se jättää jälkeensä särinää, kuvia jotka eivät unohdu.”

Vilja-Tuulia Huotarinen on kotoisin Säijän kylästä, ja hän asuu Helsingissä ja Reykjavikissa. Hänen teoksiaan on käännetty ruotsiksi, tanskaksi, saksaksi ja tšekiksi, ja hänen runojaan on julkaistu eri kielillä antologioissa ja aikakauslehdissä. Huotarisen teokset ovat saaneet mm. Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 2009 ja Finlandia Juniorin vuonna 2011. Hän päätoimittaa verkossa runouslehti Janoa.

Islantilainen ilta

Tulenkantajat_logoTorstaina 15.11. kello 18 vietetään Islantilaista iltaa. Tapio Koivukari lukee uutta romaaniaan Poltetun miehen tytär, joka sijoittuu Islantiin, noitavainojen aikaan. Kristín Ómarsdóttir (ISL) lukee ja kertoo teoksistaan. Kári Tulinius (ISL) esittää runoja suomeksi ja islanniksi.

Tilaisuus on maksuton. Lämpimästi tervetuloa!

Tulenkantajien kirjapiiri. Aleksanteri Kovalainen: Kansallinen herätys.

kansallinenherätysKeskiviikkona 14.11. kello 18 Tulenkantajien kirjapiiri kerääntyy keskustelemaan Aleksanteri Kovalaisen uutuuskirjasta Kansallinen herätys (Teos 2018). Myös kirjailija on paikalla keskustelemassa. Tulenkantajien kirjapiiriin kuuluvat kirjallisuudentutkija Maria Laakso, kulttuurintutkija Hanna Kuusela ja humoristi, muusikko, tietokirjailija ja radioääni Pasi Heikura. Piirin vetäjänä toimii kulttuuritoimittaja ja kriitikko Siskotuulikki Toijonen.

Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

– – –

Eletään 2010-lukua. Nuorimies Zebedeah Kiukkonen innostuu Kansan Kita -nimisestä isänmaallisesta järjestöstä ja haluaa mukaan. Järjestön arvomaailma ja huolet ovat myös Kiukkosen: hallitsematon maahanmuutto, islamin uhka läntisille kristillisille perinteille, viranomaisten ja päättäjien totaalinen kyvyttömyys nähdä tilanteen todellista vakavuutta, liberaalin lehdistön suoranainen valehtelu.

Antaumuksellisena radioamatöörinä Zebedeah päätyy äänitorveksi Kansan Kitaan, jonka lähetykset tavoittavat hurmaavat kuulijansa ympäri Suomea. Kansan Kita pyrkii vaikuttamaan parlamentaariseen politiikkan, mutta yhteiskunta ajautuu yhä suurempiin jännitteisiin, ja järjestön on varauduttava myös aseistettuun partiointiin. Ehkä pahempaankin. Kansan Kita ja Zebedeah Kiukkonen saattavat olla uppoavan Suomen viimeinen toivo. Sisällissota on lähellä.

kovalainen teosAleksanteri Kovalaisen romaani Kansallinen herätys on hyytävä tarina radikalisoituvasta Suomesta, ja eräs kuvaus fasismin noususta. Reilun viiden vuoden ajanjakso näyttää, kuinka aito huoli ja hyvät aikomukset johtavat kohti väkivaltaa. Kovalaisen tyyli uuttaa todellisuudesta materiaalia tuottaa ja jännitystä, huumoria ja oivaltamisen elämyksiäkin, mutta samalla sanoo: näin voi tapahtua, osa siitä on jo tapahtunutkin.

Aleksanteri Kovalainen (s. 1978) on Tampereella asuva kirjailija, joka on syntynyt Oulussa ja kasvanut Kuhmossa. Hän harrastaa sulkapalloa ja lenkkeilyä, soittaa bändissä ja käy joskus kirkossa. Kovalainen pitää Suomesta ja kaikesta mitä siihen kuuluu: Sibeliuksen musiikista ja kultakauden taiteesta, vanhasta ja uudesta kirjallisuudesta, unohtumattomista urheilusuorituksista ja suomalaisesta luonnosta. Hänen esikoisteoksensa Mädän elämän alkeet (nimellä Heikki A. Kovalainen) ilmestyi vuonna 2016.

Julkaisutilaisuus: Inhimillisyyden vallankumous

Inhimillisyyden-vallankumous-kansi finalTiistaina 6.11. kello 18 julkaisutilaisuudessa keskustellaan terveydenhuollon humanistisesta eetoksesta: kuinka lisätä ihmisen kohtaamista, potilaslähtöisyyttä ja hoitamisen monimuotoisuutta. ”Tässä vallankumouksessa kaikki voittavat!”.

Näin väittävät kirjan Inhimillisyyden vallankumous – Iloa ja toivoa terveydenhoitoon (Basam books) kirjoittajat, terveystieteiden tohtori Kaija Helin, joka pohtii kuvataiteen merkitystä hoitamisessa ja terveyden edistämisen dosentti Pauliina Aarva, joka kertoo perinneparannuksesta ja muista täydentävistä hoidoista lääketieteellisten hoitojen lisänä ja itsehoitona.  He kysyvät, onko sote-turbulenssissa unohdettu asiakkaiden inhimilliset tarpeet. Tule keskustelemaan.

Teoksessa Inhimillisyyden vallankumous seitsemän eri tieteen- ja ammattialojen edustajaa esittelevät keinoja inhimillistää hoitokulttuuria ja koko sote-järjestelmää.

Tietoa kirjoittajista:  https://liinanblogi.com/inhimillisyydenvallankumous/.

Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa!

Mainokset